Hedelmöityshoidot: tiukka rajaaminen on syrjivää

TIEDOTE 17.4.2024

Hedelmöityshoidot: Julkisen puolen hedelmöityshoitojen resurssit eivät tue riittävästi lapsitoiveen toteutumista. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry, Sateenkaariperheet ry ja Monimuotoiset perheet -verkosto ehdottavat resurssien lisäämisen lisäksi syntyvyyden tukemiseksi kolmea asiaa: palveluseteli yhdenmukaisen hedelmöityshoitoihin pääsyn mahdollistamiseksi, hedelmällisyysneuvonta ja sijaissynnytyslainsäädäntö.

Hedelmöityshoitojen jonotilanne julkisella puolella on paisunut hurjaa vauhtia, mutta syntyvyys laskee vuosi vuodelta. Syntyvyyden laskua on luonnehdittu “Suomen suurimmaksi kriisiksi” (HS 26.3.).

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry, Sateenkaariperheet ry ja Monimuotoiset perheet -verkosto näkevät, että julkisen sektorin hedelmöityshoitojen resurssit eivät ole riittävät. Erityisen huolissaan järjestöt ovat hedelmöityshoitojen saatavuuden eriarvoisuudesta.

Hoidot on turvattava yhdenvertaisesti niitä tarvitseville. Yhtenäisten hoitoon pääsyn kriteerien on toteuduttava hedelmöityshoitoja antavissa yksiköissä valtakunnallisesti palveluntarjoajasta riippumatta.

– Huolestuttavan matala syntyvyys vaatii toimenpiteitä. Vuoden 2023 kokonaishedelmällisyysluku oli vain 1,26. Vuonna 2018 se oli 1,41. Hedelmällisyystietoisuuden lisääminen ja hedelmöityshoitojen tukeminen ovat konkreettisia keinoja vaikuttaa syntyvyyteen, sanoo Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtaja Piia Savio.

Tutkimusten mukaan hedelmöityshoitoihin sijoitetut julkiset varat maksavat itsensä syntyvän lapsen muodossa 8,5-kertaisesti takaisin. Hedelmöityshoitoihin panostaminen on kannattava sijoitus taloudellisessakin mielessä.

Ratkaisuja syntyvyyteen: palveluseteli, hedelmällisyysneuvonta ja sijaissynnytyslainsäädäntö

Järjestöt ehdottavat syntyvyyden kasvun tukemiseksi kolmea asiaa: palveluseteli yhdenmukaisen hedelmöityshoitoihin pääsyn mahdollistamiseksi, hedelmällisyysneuvonta sekä sijaissynnytyslainsäädäntö.

– Toivomme myös, että psykososiaalista tukea tarjotaan kiinteänä osana hedelmöityshoitopolkua. Tämä vaatii joko lisää resursseja julkisen puolen hoitoihin tai yhteistyön lisäämistä yksityisen puolen kanssa, jossa resurssit ovat kunnossa ja on mahdollisuus hoitaa suurempia määriä potilaita, ehdottaa Savio.

– Palvelut tulisi ulottaa myös niihin asiakasryhmiin, jotka jäävät nyt kokonaan julkisten palvelujen ulkopuolelle, kuten itselliset cismiehet, miesparit, kumppanuusvanhemmat ja sijaissynnytystä tarvitsevat, huomauttaa Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä.

Järjestöt kommentoivat Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston (Palko) helmikuussa julkaisemaa esiselvitystä, joka käsittelee hedelmöityshoitoihin ja muihin lisääntymislääketieteen menetelmiin liittyviä kysymyksiä eri näkökulmista.

Palkon neuvosto päätti joulukuussa 2021 aloittaa hedelmöityshoidot ja muut lisääntymislääketieteen menetelmät kattavan suosituskokonaisuuden valmistelun. Kokonaisuuden on tarkoitus korvata nykyiset vuonna 2014 julkaistut hedelmöityshoitoja koskevat yhtenäiset hoidon perusteet ja täydentää niitä vastaamaan lääketieteen ja yhteiskunnan kehitystä.

Järjestöt kommentoivat Palkon esiselvitystä

Julkisille lapsettomuushoidoille on taattava riittävät resurssit

Järjestöt ovat voimakkaasti sitä mieltä, että julkisen hoidon resurssit eivät tue riittävästi lasta toivovien lapsitoiveen toteutumista. Lapsitoiveen siirtyminen entistä myöhemmälle iälle sekä itsellisten naisten ja naisparien merkittävästi lisääntynyt määrä hedelmöityshoidoissa ovat johtaneet jonojen lisääntymiseen.

Resursseja tulee lisätä vastaamaan tarvetta, sillä erityisesti itsellisten naisten ja naisparien lapsiperheellistymisellä on merkittävä vaikutus Suomen syntyvyystilanteeseen. Palvelut pitäisi ulottaa myös esimerkiksi itsellisille cismiehille, miespareille, kumppanuusvanhemmille ja kohduttomille henkilöille.

Järjestöt ehdottavat hedelmällisyysneuvonnan lisäämistä koulujen terveystiedon opetukseen sekä perheneuvoloiden palveluihin. Sateenkaarilapset ja -nuoret tarvitsevat heille kohdennettua tietoa lapsiperheellistymismahdollisuuksista. Ennen sukupuolenkorjaushoitoja tarvitaan asiantuntevaa hedelmällisyysneuvontaa ja mahdollisuutta sukusolujen tallettamiseen. Hedelmällisyysikäisten, alle 35-vuotiaiden terveystarkastuksia ja muuta neuvontaa tulee lisätä.

– Olisi ensisijaisen tärkeää, että nuorilla aikuisilla olisi valmiina tarvittava tieto omasta hedelmällisyydestään ehkäisytiedon lisäksi. Tieto voi auttaa valintojen tekemisessä ja parhaimmillaan estää tahattoman lapsettomuuden tilanteen, sanoo Savio.

Heldelmöityshoidot: Palveluseteli turvaisi hoitoihin pääsyn

Julkisen puolen tarjoamien hoitojen pääsykriteereinä ovat esimerkiksi naisen ikä, paino tai aiemmin syntyneet lapset. Yhdistysten mukaan hedelmöityshoitoja tulisi tarjota samoilla eettisillä ja terveyttä koskevilla perusteilla hoidon tarjoajasta riippumatta.

Perustuslaki sisältää velvoitteen turvata riittävät palvelut. Julkisin varoin tehtävät hedelmöityshoidot tulee olla yhdenvertaisesti saatavilla kaikille hoitoa tarvitseville riippumatta tuloluokasta, koulutustaustasta tai perhemuodosta. Järjestöjen mukaan on tärkeää, että hoitoprosessissa voidaan käyttää yksilöllistä harkintaa hoitovaste huomioiden.

Julkisen puolen hoitojen resurssit vahvistuvat yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön lisäämisellä. Yksityisellä puolella on tietoa, kapasiteettia ja osaamista hoitaa lasta toivovia kustannustehokkaasti. Ratkaisuehdotus on palveluseteli yksityisen puolen hoitoihin.

– Palveluseteli säästäisi potilaan ja yhteiskunnan kustannuksia. Se tarjoaisi mahdollisuuden hyödyntää hoitavien tahojen erityisosaamista lapsettomuuden moninaisten tilanteiden, kuten toistuvien keskenmenojen, hoitamiseksi, sanoo Savio.

Sijaissynnytys ja kumppanuusvanhemmuus lapsiperheellistymisen mahdollistajina

Järjestöt kannattavat lämpimästi hedelmöityshoitolain uudistamista sekä ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sallimista. Sijaissynnytys mahdollistaisi itsellisten cismiesten, miesparien, intersukupuolisten, transnaisten, kohduttomien ja kohtunsa menettäneiden, toistuvia keskenmenoja kokevien ja tuntemattomasta syystä lapsettomien lapsitoiveen toteuttamisen. Sijaissynnytykselle on laaja kannatus kansalaisten ja poliitikkojen keskuudessa.

Hedelmöityslaki kaipaa päivitystä, jotta kaikki tarvitsevat pääsisivät hoitojen piiriin. Kumppanuusvanhemmuus on Suomessa yleisin tie vanhemmuuteen itsellisille cismiehille ja miespareille. Kumppanuusvanhemmuusjärjestelyillä lapsiperheellistyneet toteuttavat vanhemmuutta kumppaneina, mutta eivät ole keskenään rakkaussuhteessa.

– Tällä hetkellä kaikki ne hoidot, joita itselliset cismiehet ja miesparit tarvitsisivat, on rajattu julkisten palveluiden ulkopuolelle. Tämä ei koske ainoastaan sijaissynnytystä, joihin liittyvät hoidot on kielletty yksityiselläkin puolella, vaan erityisesti kumppanuusvanhempia, joita ei pääsääntöisesti hoideta julkisella puolella tällä hetkellä lainkaan, painottaa Kumppanuusvanhemmaksi-hankkeen perhevalmentaja Kaisa Niittynen.

Lapsen tietoihin tulee kirjata tieto lahjasolujen käytöstä

Lahjasoluhoitoja edeltävässä lahjasoluneuvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota lapsen oikeuteen tietää taustansa ja oma tarinansa.

– Lapsen edun turvaaminen on huomioitu hedelmöityshoitolaissa, mutta laki ei velvoita vanhempia kertomaan lapselle hänen biologisesta alkuperästään.

Vanhempia tulee tukea kertomaan asiasta, koska sillä on lapsen kehityksen kannalta suuri merkitys. Lapsen tausta tulisi olla kirjattuna hänen tietoihinsa, sanoo Lapsettomien yhdistys Simpukan Helminauha-hankkeen hankevastaava Jenni Huhtala.

Hedelmöityshoidot: lähtökohtana yksilölliset tarpeet

Suomessa syntyi vuonna 2021 hedelmöityshoitojen avulla noin 2880 lasta, mikä on arviolta noin 6,2 prosenttia kaikista syntyneistä lapsista. Tanskassa vastaava luku on noin 12 prosenttia. Maassa on selvitetty, että hoitokierrosten määrän lisääminen kolmesta kuuteen nostaa lapsen saamisen mahdollisuudet noin 66 prosentista 80 prosenttiin.

Australiassa tehty tutkimus osoittaa, että jopa viisi julkisesti rahoitettua IVF-hoitokierrosta alle 42-vuotiaalle naiselle ovat kustannustehokkaita. Yksilöllisten tarpeiden ja tekijöiden huomiointi ennen hedelmöityshoitojen aloittamista tukee ja tehostaa hoitojen onnistumista ja säästää kustannuksia.

– Suomen julkisen hoidon kriteerit noudattavat hyvin pitkälti Pohjoismaisia linjauksia. Suomen syntyvyystilanne huomioiden kriteerien kiristäminen ei ole missään määrin perusteltua. Sama hoitoprosessi ei sovi tai tuota tulosta kaikille. Määritellyt kriteerit hoidon saamiselle esimerkiksi ikään, painoindeksiin tai hoitovasteeseen liittyen ovat vaikeasti arvioitavissa, Savio sanoo.

– Ratkaistaessa julkisten palveluiden tarjoamien hoitojen sisältöä ja laajuutta, ei voida tehdä pelkästään kustannusten rajoittamiseksi sellaisia rajauksia, jotka kohdistuvat suoraan tai välillisesti vain tiettyihin ihmisryhmiin, toteaa Jämsä. – Tällaiset rajaukset ovat aina syrjintää. Tällä perusteella hallinto-oikeudet vaativat julkisia klinikoita ottamaan lahjasoluhoidot takaisin palveluvalikoimaan vuonna 2019.

Julkisella puolella tarvitaan perusteluiden uudelleenajattelua

Hedelmöityshoidot on turvattava yhdenvertaisesti kaikille niitä tarvitseville. Sateenkaariperheet ry pitää erinomaisena, että sairaanhoitopiirit ovat alkaneet tarjota perheen sisäisen munasolunlahjoituksen mahdollisuutta niille, joille raskaus ei sukupuolidysforian takia ole mahdollista tai turvallista.

– ”Lääketieteellisesti” ja ”ei-lääketieteellisesti” perusteltujen hoito erottaminen on usein keinotekoista, ja vähintäänkin raja on hämärä. Kun ihmisten tarvitsemia palveluita määritellään hoidoiksi, ja ne rajataan diagnoosien taakse, saattaa tämä johtaa turhaan medikalisaatioon, painottaa Jämsä.

Sateenkaariperheet kannustaa “ei-lääketieteellisen” ja “lääketieteellisen perusteiden tasapainottelussa kohti uudenlaista ajattelua. Esiselvityksessä viitataan toistuvasti sairausvakuutuslakiin, joka korvaa sairaudesta, raskaudesta ja synnytyksestä syntyviä kuluja. “Hedelmöittyminen” voitaisiin lisätä osaksi tätä. Tällöin hedelmöityshoidot rinnastuisivat terveyspalveluihin, joita tarjotaan raskauden ja synnytyksen, ei sairauden, perusteella.

– Voisi myös pohtia, voisiko tällaisille palveluille järjestää helpommin lisärahoitusta yhteiskunnalta tavalla, joka ei olisi muusta sairauden hoidosta pois, Jämsä sanoo.

Linkkejä

Lisätiedot

Toiminnanjohtaja Piia Savio, Lapsettomien yhdistys Simpukka, 040 4808 676, piia.savio(at)simpukka.info.