Keskenmenojen hoitopolku ja psykososiaalinen tuki

Keskenmeno on monille toivotun raskauden jälkeen valtava menetys, jota värittävät suru, epäonnistuminen, ahdistus, häpeä ja syyllisyys. Keskenmenon kokemus voi heikentää hyvinvointia laaja-alaisesti ja pitkäkestoisesti. Noin 15 prosenttia todetuista raskauksista päättyy keskenmenoon.

Lapsettomien yhdistys Simpukan toteutti elokuussa 2022 kyselyn, jonka avulla kartoitettiin keskenmenon kokeneiden kokemuksia saadusta fyysisestä hoidosta ja psyykkisestä tuesta. 

Kyselyyn vastasi 761 henkilöä, joista 54 prosenttia oli kokenut yhden keskenmenon ja 32 prosenttia kaksi keskenmenoa tai useamman. Toistuvia keskenmenoja kokeneita oli 14 prosenttia vastaajista. Heistä jopa 45 prosenttia oli kokenut enemmän kuin kolme keskenmenoa. Esitetyt lainaukset ovat kyselyyn vastanneiden avoimia vastauksia.

Empaattinen kohtaaminen on tärkeää

Keskenmeno on usein syvä järkytys riippumatta siitä, missä raskauden vaiheessa se tapahtuu. Kyselyyn vastaajista 28 prosenttia koki, että heitä ei kohdattu terveydenhuollossa keskenmenon hoidon aikana lainkaan empaattisesti. Empaattisesti kohdatuksi vastasi tulleensa noin puolet vastaajista. 

Empaattinen kohtaaminen hoitotyössä on tärkeää. Empatiaa voi osoittaa monin tavoin. Moni kyselyyn vastaaja kertoi pienistä empaattisista kohtaamisista, kuten kosketuksesta ja myötätuntoisista sanoista, joilla on suuri merkitys. 

Psykososiaalinen tuki osana keskenmenohoitopolkua on ensiarvoisen tärkeä asia. Psykososiaalista tukea tulisi tarjota terveydenhuollossa aina keskenmenon toteamisen ja hoidon yhteydessä. Hoitopolun ja tuen tulisi olla selkeä sekä ammattilaisille että keskenmenon kokeneille. Useista vastauksista ilmeni, että keskusteluapua kokemuksen käsittelyyn on huomattavan vaikea saada tai sitä joutuu odottamaan pitkään. Vastaajista 54 prosenttia myös koki, että heidän kumppaniaan ei huomioitu terveydenhuollossa hoidon aikana.

“Naistenklinikalla kohtaaminen [oli] molemmilla kerroilla epäempaattista ja lääkäreiltä välittyi se, että tämä on heille arkipäivää ja rutiinijuttu, joka tuntui kamalalta, kun oma maailma on räjähtänyt kappaleiksi. Tuntuu siltä, että niin kauan kuin olet raskaana, niin sinua kohdellaan kuin kukkaa kämmenellä, mutta kun se pahin mahdollinen eli keskenmeno tapahtuu, niin mitään tukea tai jatkoseurantaa ei tarjota.” 

“Pahinta oli päivä, jolloin yritettiin lääkkeellistä tyhjennystä. Hoitaja oli tökerö, `syö tämä nappi ja soita kelloja, jos ilmenee kipuja`. Ei mitään varoitusta verenvuodon runsaudesta tai kipujen voimakkuudesta tai riskistä, että hoito epäonnistuu. Karmiva päivä.” 

“Henkisesti rankka kokemus, jota ei helpottanut hoitaja, joka totesi: Turhaan sinä siinä märiset, ei se sitä takaisin tuo.” 

Toipuminen vie aikaa

Keskenmenon kokeneet kertoivat kokeneensa psyykkisiä ja emotionaalisia vaikutuksia keskenmenon jälkeen. Huomattavia epätoivon kokemuksia oli vastaajista 81 prosentilla, selkeitä mielialanvaihteluja 79 prosentilla ja selkeitä ahdistuksen kokemuksia 76 prosentilla.

“Kehossa ja mielessä on ikuiset arvet tapahtuneesta. Toisinaan suren yhä tapahtunutta vaikka aikaa viimeisimmästä keskenmenosta on yli seitsemän vuotta.”

83 prosenttia vastaajista koki erittäin paljon pelkoa siitä, että uusi raskaus ei jatku normaalisti. Osalla keskenmeno oli nostattanut niin vahvoja pelkoja ja huolta omasta henkisestä jaksamisesta, että lapsitoiveesta oli luovuttu kokonaan.

”Kokemus sai miettimään, että kestäisikö saman uudestaan. Ehkä elämä ilman lapsia olisi parempi kuin tämä kokemus uudestaan.”

Noin puolet vastaajista mainitsi keskenmenosta aiheutuneen myös ristiriitoja parisuhteessa,haasteita työssä tai opiskelussa, normaalielämästä eristäytymistä ja etääntymistä ystävistä. 

Vastaajat toivovat myös, että samassa terveydenhuollon tilassa ei ole esimerkiksi raskaana olevia odottajia, vanhempia vastasyntyneen lapsen kanssa tai aborttiin päätyneitä henkilöitä.

“Kamalinta ja traumaattisinta oli, kun kaksosraskaus meni kesken ja jouduin jakamaan huoneeni raskaana olevan odottajan kanssa, joka kärsi pahoinvoinnista samaan aikaan kun itse synnytin kaksosia.”

Keskenmenon kokeet vaativat hoitokäytänteiden yhtenäistämistä

Keskenmenohoitopolkua selkeyttäisi yhtenäiset hoitokäytänteet. Kyselyyn vastanneet vaativat muutosta ja yhtenäistämistä terveydenhuollon hoitokäytänteisiin. He toivovat terveydenhuollolta selkeitä ohjeita hoidon saamisesta ja toteuttamisesta, hoitoon pääsyn helpottumista ja asianmukaista jälkihoitoa tai seurantaa

Keskenmenon kokeneet toivovat yksilöllisen tilanteen mukaista ja empaattista hoitoa,  kohtaamista ilman tilanteen vähättelyä sekä psykososiaalista tukea. Moni kaipaa terveydenhuollolta myös keskusteluapua sekä tietoa vertaistukimahdollisuuksista.

Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin verkostovaliokunta päätti kokouksessaan 10.5.2023 hyväksyä Käypä hoito -suosituksen aiheeksi ”Alkuraskauden verenvuoto, keskenmeno ja toistuva keskenmeno”.

Simpukka oli mukana Artikla 3 -ihmisoikeus­järjestön puheenjohtajan, lääkäri Marika Kaksosen aloitteessa Käypä hoito -suosituksen saamiseksi keskenmenojen hoitoon.  Aloitteessa olivat myös mukana Raskaudenaikaisen menetyksen kokeneiden Tähti ry ja lapsikuolemaperheiden Käpy ry.

Simpukka osallistui asiantuntijaorganisaationa asiaa valmistelevaan kokoukseen syyskuussa 2023. Suosituksen tekeminen alkaa vuoden 2024 alkupuolella. Prosessiin kuluu aikaa keskimäärin kaksi vuotta.

– On upeaa, että Käypä hoito -suosituksen laadinta on nyt käynnistymässä, ja Simpukka saa olla mukana tuomassa laadintaan kokonaisvaltaista kuvaa tahattoman lapsettomuuden ja keskenmenojen kokemuksesta. Hoitopolun ja tuen tulee olla selkeästi ymmärrettäviä niin ammattilaisille kuin keskenmenon kokeville. Toivotaan, että tämä tuo valmistuttuaan paljon kaivattua selkeyttä hoitopolkuun ja tarjolla olevaan tukeen, Savio sanoo.

Kyselyn keskeisimmät tulokset esitellään videolla

Simpukan toiminnanjohtaja Piia Savio esittelee Keskenmenojen kyselyn keskeisimpiä tuloksia videolla, jonka löydät nyt Simpukan YouTube-kanavalta.

Keskenmenon kokeneelle

Lue lisää sivulta Keskenmenon kokeneelle.

Kokemuksia keskenmenosta ja sen hoidosta, Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n kyselyraportti, kevät 2023.
Simpukka - Odotus muuttui menetykseksi
Simpukan opas: Odotus muuttui menetykseksi

Keskenmeno-opas lapsettomuuden kokeneille