Lapsettomuushoidot Suomessa
Tahaton lapsettomuus on yleistä. Joka viides hedelmällisessä iässä oleva kohtaa tahattoman lapsettomuuden Suomessa. Lukuna määrän on arvioitu olevan 300 000. Tahaton lapsettomuus on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä. Se vaikuttaa kokijansa kehoon, mieleen, talouteen, työelämään, ihmissuhteisiin ja tulevaisuudensuunnitelmiin. On tavallista, että kokemukseen liittyy voimakkaita tunteita, kuten toivon ja epätoivon vaihtelua, surua, pelkoa, häpeää, kateutta ja jopa vihaa. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on koonnut tälle sivulle tietoa lapsettomuushoidoista Suomessa.
Lapsettomuutta hoidetaan Suomessa julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa. Pääsyä julkisten hedelmöityshoitojen piiriin säätelevät yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet. Myös yksityiset klinikat Suomessa noudattavat näitä perusteita, mutta kriteerit ovat joiltain osin väljemmät esimerkiksi naisen iän suhteen.
Lapsettomuushoitoihin hakeudutaan lapsettomuustutkimusten kautta. Suomessa hoitoja voivat saada itselliset naiset, naisparit ja nais-miesparit omien tai lahjoitettujen sukusolujen avulla. Sijaissynnytykseen tähtäävät hoidot ovat Suomessa kiellettyjä hedelmöityshoitolain nojalla. Lue lisää sijaissynnytyksestä. Kaikista Suomessa syntyvistä lapsista noin 6,7 prosenttia syntyy hedelmöityshoitojen avulla (THL Hedelmöityshoitotilastot 2023-2024).
Vertaistuki Simpukassa
Simpukka tarjoaa vertaistukea eri elämäntilanteessa oleville tahattomasti lapsettomille, lasta toivoville, lapsen saaneille ja lopullisesti lapsettomille. Yhdistyksen tilaisuudet, vertaistapaamiset ja vertaistukitoiminta ovat avoimia sekä maksuttomia kaikille.
Liity Simpukan jäseneksi
Tule mukaan edistämään tahattomasti lapsettomien hyvinvointia ja asemaa! Simpukan jäsenenä tuet vaikuttamis- ja edunvalvontatyötämme sekä mahdollistat tarjoamamme monipuolisen vertaistuen. Jäsenenä varmistat toimintamme jatkumisen tulevaisuudessakin.
Lapsettomuustutkimuksiin ja -hoitoihin hakeutuminen
Milloin lapsettomuustutkimuksiin?
Varsinaisia lapsettomuushoitoja edeltävät perus- ja jatkotutkimukset. Nais-miesparin kannattaa hakeutua lapsettomuustutkimuksiin, mikäli vuoden säännöllisten yhdyntöjen jälkeen raskaus ei ole alkanut. Mikäli nainen on täyttänyt 35 vuotta tai tiedossa on esimerkiksi jomman kumman sairaus tai lääkitys, joka saattaa vaikuttaa hedelmällisyyteen, kannattaa tutkimuksiin hakeutua jo kuuden kuukauden jälkeen. Naisparit ja itselliset naiset voivat hakeutua tutkimuksiin heti, kun he haluavat alkaa yrittää raskautta.
Miten hakeudutaan lapsettomuustutkimuksiin?
Kenelle lapsettomuushoitoja tehdään?
Julkisessa terveydenhuollossa
Yksityisellä klinikalla
Hoitojen kustannukset
Esimerkki julkisen sektorin IVF-hoidon kustannuksista:
Käytämme esimerkissä hoitoprosessia, jossa edellytetään lääkkeitä sen verran, että lääkekatto tulee täyteen ja hoidot vaativat neljä poliklinikka käyntiä.
➜ Poliklinikkamaksut per käynti 71,30 €, ja käyntejä on neljä. Näistä muodostuu yhteensä 285,20 €.
➜ Kelan lääkekatto on 636,12 €, jonka jälkeen ei tule lisäkustannuksia sinä vuonna.
Hoitoprosessille muodostuu näin yhteiskustannukseksi 921,32 €.
Huomio, että tämä on vain esimerkkitapaus ja on mahdollista, että yksilö voi tarvita enemmän poliklinikkakäyntejä tai käytettäväkseen lääkkeitä, jotka eivät ole kelakorvattavia. Tämä on vain suuntaa antava esimerkki.
Mitä lapsettomuustutkimuksissa tutkitaan?
Lapsettomuustutkimuksissa selvitetään seuraavia asioita:
Nainen
Naisen lapsettomuustutkimuksissa tutkitaan naisen munasarjat, munanjohtimet ja kohtu. Naista tutkitaan muun muassa veri- ja virtsakokein sekä gynekologisin tutkimuksin esimerkiksi ultraäänellä ja PAPA-kokeella. Tutkimuksissa selvitetään:
Mies
Miestä tutkitaan muun muassa veri- ja virtsakokein sekä siemennestenäytteen kokeilla:
Jos haluat tutustua ylläoleviin termeihin paremmin, voit lukea niistä kokoamastamme lapsettomuussanastosta.
Lapsettomuuden hoitomuotoja
Lapsettomuuden hoitomuotoja on useita, ja ne valitaan tutkimusten jälkeen lapsettomuuden syyn, hoitoja tarvitsevien tilanteen ja myös omien toiveiden mukaan. Tutkimus- ja hoitokäytännöt myös vaihtelevat jonkin verran eri klinikoilla. Hoitomuotoja ovat muun muassa:
Lapsettomuushoidoissa voidaan käyttää hoitoja tarvitsevan omia sukusoluja tai luovutettuja sukusoluja. Lahjasoluteemoista voit lukea lisää Simpukan alaisen Helminauha-toiminnan verkkosivuilta.
Lapsettomuushoidot kuormittavat
Lapsettomuushoidot voivat viedä useita vuosia, sillä toimenpiteiden välillä saattaa olla useita kuukausia tai pidempiäkin taukoja. Hoidot ovat usein erityisesti psyykkisesti kuormittava jakso elämässä.
Suurin osa toimenpiteistä kohdistuu naisiin, ja mahdolliset kumppanit voivat helposti kokea itsensä ulkopuolisiksi. Onkin tärkeää, että kumppani on mukana kaikissa hoitoja koskevissa keskusteluissa sekä läsnä toimenpiteissä. Lapsettomuus on lasta toivovalle parille yhteinen asia.
Vaikka lasta toivoo ja lapsen saa itsellisesti, se ei tarkoita, että sinun tulisi pärjätä yksin. Itsellisille äideille vanhemmuutta ja omia voimavaroja tukeva turvaverkko on tärkeä olla olemassa. Moni kokee itsellistä vanhemmuutta pohtiessaan tärkeäksi keskustella läheisen (oma vanhempi, sisarus, läheinen ystävä) kanssa. Mikäli saatavilla on vertaistukea, voi siitä olla apua omien kysymysten läpikäymisessä.
Hormonihoidot kohdistuvat pääasiassa naisiin. Naiset reagoivat hormonihoitoihin eri tavoin. Jotkut saavat fyysisiä sivuoireita, jotkut eivät huomaa olossaan mitään erityisempää muutosta. Hoidot sitovat kuitenkin henkisesti paljon energiaa. Koko elämä voi jäädä pyörimään hoitojen ja raskauden odotuksen ympärille. Tällöin tarvitaan tukea niin hoitavilta ammattilaisilta kuin saman kokeneilta, vertaisilta.
Vertaistuki Simpukassa
Simpukka tarjoaa vertaistukea eri elämäntilanteessa oleville tahattomasti lapsettomille, lasta toivoville, lapsen saaneille ja lopullisesti lapsettomille. Yhdistyksen tilaisuudet, vertaistapaamiset ja vertaistukitoiminta ovat avoimia sekä maksuttomia kaikille.
Psyykkinen tuki lapsettomuushoitojen aikana
Hoitoihin liittyvä epävarmuus ja pettymys, jos hoidot eivät tuota tulosta, voivat olla psyykkisesti erittäin raskaita kokemuksia. Psyykkisen tuen tulisikin olla aina osa hoitopolkua. Mikäli syntyy tunne, että ei saa riittävästi tukea, siitä kannattaa sanoa hoitaville ammattilaisille. Yhdessä voi pohtia, millainen tuki on tarpeen. Lue täältä lisää psykososiaalisen tuen tarpeesta lapsettomuushoidoissa: psykosiaalinen tuki.
Lapsettomuushoitajat ja -lääkärit ymmärtävät usein, että hoitojen läpikäyminen on psyykkisesti kuormittavaa. Keskustelu heidän kanssaan saattaa jo helpottaa oloa. Tällaiselle keskustelulle tulisi kuitenkin varata riittävästi aikaa, mikä on usein haastavaa.
Sairaalassa voi olla käytettävissä psyykkisen tuen ammattilainen kuten psykiatrinen sairaanhoitaja, psykologi, psykoterapeutti tai sairaalapastori. Heille voi pyytää lähetettä tai ajanvarausta.
Myös työterveyshuollon, opiskelijaterveydenhuollon ja terveyskeskuksen kautta voi hakea keskustelutukea. Tuen saatavuus voi vaihdella huomattavasti. Suomessa on joukko lapsettomuuteen erikoistuneita terapeutteja, joista osa on listattuna sivustollamme.
Vertaistuki on tuonut monille ratkaisevaa apua omien kokemusten, tunteiden ja ajatusten jäsentämiseen. Keskustelu muiden samaa kokeneiden kanssa helpottaa todella oloa ja edistää hyvinvointia. Parhaimmillaan vertaistuki kulkee osana hoitopolkua tukien erilaisissa vaiheissa ja ratkaisuissa. Vertaistuen pariin löydät täältä: Vertaistuki Simpukassa.
Munasolujen pakastaminen ei takaa raskauden alkamista myöhemmin
Jotkut yksityiset hedelmöityshoitoklinikat tarjoavat ennakoivaa munasolujen pakastamista ratkaisuna tilanteeseen, jossa lapsiperheellistymistä halutaan siirtää myöhempään hetkeen. Kyseessä on maksullinen palvelu, jonka hinta koostuu toimenpiteistä, lääkkeistä ja sukusolujen säilytyksestä. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry muistuttaa, että munasolujen ennakoiva pakastaminen ei takaa lapsen saamista myöhemmin.
Munasolujen laatuun vaikuttaa voimakkaasti ikä: naisen hedelmällinen ikä lähtee jyrkkään laskuun 35-vuotiaana. Optimaalinen ikä munasolujen pakastukselle olisi 23–30 vuotta. Munasolujen keräyksessä lääkäri ei voi arvioida munasolujen laatua kuin silmämääräisesti. Pakastettaessa munasoluja ei voida tietää, onnistuuko raskaus silloin, kun llapsitoive on ajankohtainen. Ei tiedetä, kestävätkö pakastetut munasolut sulatuksen, hedelmöittyvätkö munasolut, kiinnittyykö alkio kohtuun ja alkaako raskaus. Raskauden todennäköisyys heikkenee iän myötä. Hedelmöityshoidotkaan leivät läheskään aina onnistu.
Suositus on, että munasoluja saataisiin kerättyä talteen vähintään 20, jotta niiden avulla toteutetuista hedelmöityshoidoista voisi syntyä lapsi. Joidenkin kohdalla tämä voi tarkoittaa useita munasolukeräyksiä, jotta toivottu määrä munasoluja saadaan pakastukseen saakka. Duodecimin mukaan raskauden alkamisen prosenttiosuus on vain 4–12 prosenttia sulatettua munasolua kohden. Munasolujaan ennakoivasti pakastamista harkitsevien on tärkeää olla tietoisia näistä onnistumisprosenteista ja siitä, että ennakoiva pakastus ei ole varma turva hedelmällisyyden säilyttämiseksi myöhemmälle iälle. Kukaan ei voi taata, että pakastettujen munasolujen avulla saisi lapsen.
Älä jää yksin
Tietoa ja tukea saat Lapsettomien yhdistys Simpukasta. Neuvontapalvelumme ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Tutustu neuvontaamme klikkaamalla alla olevaa linkkiä.