Simpukan Helmi -tunnustus
Simpukan Helmi on Simpukka ry:n jakama tunnustus henkilölle tai taholle, joka on edistänyt lapsettomien hyvinvointia tai asemaa yhteiskunnassamme. Palkinnon saajan valitsee palkintoraati Simpukan saamien ehdotusten perusteella.
Tunnus on jaettu vuodesta 2006 alkaen. Tunnustus myönnettiin neljä kertaa vuodessa vuoteen 2020 asti ja on vuodesta 2021 lähtien myönnetty kerran vuodessa. Tunnustuksen saaja julkaistaan Lapsettomien Simpukka-viikolla toukokuussa.
Simpukan Helmi -tunnustuksen saaneet
Vuosi 2023, Nelly Juulia Kärkkäinen ja Pudota-näytelmä
Näytelmä tuli Suomen Kansallisteatterin ohjelmistoon keväällä 2023. Se on dokumentaarinen esitys ei-toivotusta lapsettomuudesta. Teoksen on käsikirjoittanut ja ohjannut Heini Junkkaala. Näytelmä pohjautuu näyttelijä Nelly Juulia Kärkkäisen omiin kokemuksiin lapsihaaveesta, lapsettomuushoidoista ja lapsitoiveesta luopumisesta. Teoksen näyttelijät ja ohjaaja saivat Simpukan Helmi -raadilta kiitosta lapsettomuuden teemojen monipuolisesta käsittelystä.
Vuosi 2022, Jaana Vaholuoto ja Kierron verran toivoa -podcast
Vaholuoto on podcastissaan tuonut laajasti esiin lapsettomuuden eri teemoja monipuolisilla asiantuntijoiden ja lapsettomuutta kokeneiden haastatteluilla. Podcast on ilmestynyt vuodesta 2021 alkaen. Vaholuodon saamien kuulijapalautteiden, Simpukan Helmi -tunnustuksen ehdotusten ja raadin lausuntojen mukaan Kierron verran toivoa -podcastista on kasvanut merkittävä vertaistiedon ja -tuen tarjoaja tahattomasti lapsettomille.
Vuosi 2021, Pauliina Orrensuo
Pauliina Orrensuo on tuonut aktiivisesti esiin keskenmenojen hoidon epäkohtia ja vaikuttanut samalla keskenmenoja kokeneisiin, ammattilaisiin ja suureen yleisöön. Orrensuo on edistänyt niin yleistä tietoisuutta keskenmenoista kuin ammattilaisten valmiuksia kohdata keskenmenon kokeneita. Samalla hänen tarinansa on antanut vertaistukea ja äänen tuhansille keskenmenon kokeneille.
Simpukan vapaaehtoiset chat-ohjaajat, 4/2020
Chat-ohjaajat ovat ohjanneet anonyymeja chat-keskusteluita vuoden 2018 Simpukka-viikolta saakka. Vuosien aikana chat-keskusteluita on pidetty jo yli 70 kappaletta ja ne ovat tavoittaneet satoja anonyymia vertaistukea kaivanneita henkilöitä. Chatteja järjestetään eri kohderyhmille, kuten lapsitoiveellisille, lopullisesti lapsettomille, itsellisesti lasta toivoville naisille, lapsellisille lapsettomille sekä lahjasoluilla lasta toivoville ja lapsen saaneille. Simpukka kiittää kaikkia chat-ohjaajiamme tärkeästä vapaaehtoistyöstänne!
Viveca Söderström-Anttila, 3/2020
Dosentti, erikoislääkäri Viveca Söderström-Anttila on tehnyt merkittävän uran lapsettomuuden hoidossa. Alkuvuodesta 2020 Viveca Söderström-Anttila siirtyi eläkkeelle virkatyöstään HUS:n lisääntymislääketieteen yksiköstä, missä hän oli käynnistämässä julkisen puolen lapsettomuushoitoja luovutetuilla sukusoluilla. Simpukan väki kiittää Vivecaa hyvästä ja pitkään jatkuneesta yhteistyöstä. Kiitos myös väsymättömästä kysymyksiimme vastaamisesta ja viimeisimpänä Simpukoista Helminauhaa -oppaan ruotsinkielisen kieliasun tarkistuksesta.
Minna Wikström, 2/2020
Simpukan puheenjohtaja (2017–2019) Minna Wikström vei toimikaudellaan Simpukkaa uuteen suuntaan kohti asiantuntijuuden ja vaikuttamistyön roolin vahvistamista. Minna kirjoitti ahkerasti mielipidekirjoituksia ja vastineita Simpukalle tärkeistä kysymyksistä, antoi kasvonsa tahattomalle lapsettomuudelle useissa haastatteluissa ja toimi useissa vapaaehtoistehtävissä Simpukassa ennen puheenjohtajuutta ja sen jälkeen. Lisäksi hän luotsasi hallitusta varmalla ja turvallisella otteella, josta jää jälki Simpukan tulevaisuuteen.
Reija Jokinen, 1/2020
Simpukka-lehti on vuodesta toiseen jäsenillemme merkittävä tiedon ja tuen lähde. Lehden taitosta on jo vuodesta 2001 vastannut Reija Jokinen, joka on ammattitaidolla ja näkemyksellä kehittänyt lehden ulkoasua vastaamaan aina aikaansa. Simpukan toimituskunta luopuu kiitollisena ja haikeana nyt pitkän vapaaehtoistehtävän jättävästä Reijasta. Koko Simpukan väki kiittää Reijaa näistä 19 vuodesta, joiden aikana hänen osaava kädenjälkensä on koskettanut ja tuonut tukea valtavalle määrälle tahattomasti lapsettomia.
Helminauha-Facebook-ryhmä, 4/2019
Lahjasoluilla lasta toivovien ja lapsen saaneiden suljettu Facebook-ryhmä Helminauha on toiminut keväästä 2014 lähtien. Ryhmässä on sen perustamisesta lähtien vallinnut toisia tukeva, kaikkein elämäntilanteet huomioiva myötätuntoinen ilmapiiri. Helminauhassa kaikenlaisille kysymyksille ja pohdinnoille on tilaa. Kiitämme ryhmäläisiä hyvästä netiketin hallinnasta ja kaikkien ryhmään kuuluvien monimuotoisten elämäntilanteiden lempeästä kohtaamisesta.
Turun ja Tampereen kaupunginkirjastot, 3/2019
Turun ja Tampereen kaupunginkirjastot ovat tilanneet Simpukka-lehteä kokoelmiinsa jo vuosien ajan. Samalla kirjastot ovat mahdollistaneet alueensa asukkaiden saattamisen Simpukan toiminnan ja vertaistuen piiriin. Kiitämme kirjastoja hienosta työstä, jonka ansiosta moni on löytänyt lohduttavien ja ymmärtävien sanojen ääreen.
Mirka Paavilainen, 2/2019
Psykologi Mirka Paavilainen on Simpukan pitkäaikainen yhteistyökumppani, joka edistää niin tahattomasti lapsettomien potilaiden hyvinvointia työssään kuin kaikkien tahattomasti lapsettomien asemaa ja hyvinvointia puhumalla lapsettomuudesta asiantuntijana julkisesti. Mirka on pidetty luennoitsija, Simpukka-lehden kolumnisti ja lapsettomuuden psyykkisten vaikutusten esiintuoja mediassa. Lisäksi Mirka edistää monien ammattilaisten osaamista tahattomasti lapsettomien kohtaamisessa. Hänen rautainen osaamisensa ja valoisa läsnäolonsa on ollut Simpukalle vuosien varrella merkittävä voimavara. Kiitämme Mirka Paavilaista tahattomasti lapsettomien aseman ja hyvinvoinnin edistämisestä.
Katja Helenelund, 1/2019
Simpukan vapaaehtoisena toimiva Katja Helenelund on ollut viimeiset vuodet monessa mukana Simpukan vertaistukitoiminnan kehittämisessä ja toteuttamisessa. Katja on käynnistänyt ruotsinkielisiä ryhmiä, kääntänyt materiaalia ruotsin kielelle, ideoinut toimintaa sinkuille ja koonnut ihmisiä yhteen saamaan ja antamaan tukea. Katjan toiminta vapaaehtoisena on ollut Simpukalle suuri voimavara, ja moni on saanut elämäänsä lisää hyvää Katjan ansiosta. Kiitämme Katjaa hänen panoksestaan tahattomasti lapsettomien hyvinvoinnin edistämiseksi.
Pirre ja Arto Saario, 4/2018
Saariot ovat olleet pitkään rakentamassa niin Simpukka-yhdistystä kuin ymmärrystä tahattomasta lapsettomuudesta. Pirre toimi Simpukan puheenjohtajana vuosina 1992–1999 ja on kertonut, kuinka parin olohuone toimi käytännössä niin yhdistyksen toimistona, lehden painotalona kuin postitoimistonakin. Pirre toimi puheenjohtajana asiallemme hyvin epäkiitollisena aikana, jolloin hedelmöityshoitoja Pirren sanojen mukaan verrattiin tärkeysasteikolla peräpukamien hoidon kanssa eikä taloudellista tukea toiminnalle saatu. Silti työtä tahattomasti lapsettomien aseman eteen jaksettiin tehdä, vastustuksesta huolimatta. Pirre ja Arto ovat tehneet avoimuudellaan näkyväksi tahatonta lapsettomuutta ja sitä, kuinka kaksin elämisestä on löytynyt paljon hyvää.
Professori Aarne I. Koskimies, 3/2018
Vuonna 1984 Suomessa syntyi ensimmäinen koeputkihoitojen avulla alkunsa saanut vauva, ja tätä onnistumista Aarne Koskimies oli sekä pohjustamassa että toteuttamassa. Koskimies on ollut kehittämässä lapsettomuuden hoidon menetelmiä Suomessa yhdessä muiden alan pioneerien kanssa. Aarne Koskimies on tukenut monin tavoin Simpukan tavoitteita edistää tahattomasti lapsettomien hyvinvointia ja vahvistaa potilaiden näkökulmaa hoidoissa. Kiitämme tätä tieteentekijää ja käytännön kehittäjää tuhansien tahattomasti lapsettomien auttamisesta.
Psykologi Kaija-Leena Kaijaluoto, 2/2018
Kaija-Leena on tehnyt yli kaksi vuosikymmentä töitä tahattomasti lapsettomien hyvinvoinnin parissa. Psykologina hän on tuonut esiin lapsettomuuden kokemusta kriisinä ja sen vaikutuksia elämään niin omalla vastaanotollaan, kouluttamalla ammattilaisia kuin järjestämällä tapahtumia ja vertaistukea erityisesti Jyväskylän seudulla. Kaija-Leena työskenteli myös Simpukassa vuosina 2000–2005 kehittäen psykososiaalista tukea. Kiitämme Kaija-Leenaa hänen tarmokkaasta panoksestaan tahattomasti lapsettomien hyvinvoinnin eteen.
Toimittaja Pirjo Lääperi, 1/2018
Pirjo Lääperi on ollut Simpukan toiminnassa pitkään ja monessa mukana. Hän on muun muassa toiminut yhdistyksen hallituksessa. Hän oli Simpukka-lehden toimituskunnan pitkäaikainen jäsen ja on tuottanut taidetta ja tekstejä lapsettomuuden kokemuksesta. Yhdistyksen Simpukka-nimi on lähtöisin hänen aloitteestaan, ja Pirjon käsialaa ovat monet yhdistyksen esitteiden ja kotisivujen kuvituksina toimineet simpukka-aiheiset akvarellimaalaukset. Pirjo on yhdistyksen väsymätön tukija, lähettiläs, joka puhuu lapsettomien puolesta. Pirjo tuo esille myös lapsenlapsettomien näkökulmaa. Kiitämme Pirjoa hänen pitkäjänteisestä työstään ja sitoutumisestaan tahattomasti lapsettomien asian eteen.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio, 4/2017
Presidenttiparin virallinen tiedote pitkään toivotun perheenlisäyksen odotuksesta lokakuussa 2017 sisälsi viestin, joka toi tahattoman lapsettomuuden koko kansan huulille. Presidenttipari muistutti, että lapsen saaminen ei ole itsestään selvää vaan hauras ja kipeä asia. Tiedote liikutti syvästi niin tahattomasti lapsettomia kuin niitäkin, joita lapsettomuus ei itseään kosketa. Simpukka-yhdistys kiittää avoimuudesta ja rohkaisusta ja toivottaa onnea odotukseen.
Jenni ja Tuomas Huhtala, 3/2017
Jenni ja Tuomas Huhtala ovat tehneet aktiivisesti tahatonta lapsettomuutta näkyväksi ja tarjonneet toisille lapsettomuutta kokeville tukea ja samaistumispintaa. Jenni ja Tuomas ohjaavat lapsettomuutta kokevien omia Rikasta minua! -parikursseja. Jenni tekee arvokasta vapaaehtoistyötä myös Simpukan hallituksessa ja on toiminut lapsitoiveryhmän vertaisohjaajana. Pari on puhunut avoimesti lapsettomuuden kokemuksestaan mediassa. Simpukka kiittää Jenniä ja Tuomasta aktiivisuudesta sekä avoimesta lapsettomuuden esille tuomisesta.
Raisa Kyllikki Ranta, 2/2017
Valokuvaaja Raisa-Kyllikki Ranta kuvasi viiden vuoden ajan viittä tahattomasti lapsetonta naista ja syntyi Odotusvalokuvateos, jossa jokainen sivu huokuu tahattomasti lapsettomalle tuttuja tunteita. Teos mahdollistaa ymmärryksen surun, epätoivon ja kaipauksen läsnäolosta ja lapsettomuuden kaikkialle ulottuvasta vaikutuksesta myös niille, joita tahaton lapsettomuus ei kosketa. Jo tämä tekee teoksesta harvinaislaatuisen. Puhumattakaan siitä, millaista vertaistukea kirja tarjoaa. Raisa-Kyllikki on jo aiemmin kuvannut tahattomasti lapsettomia vaikuttavalla tavalla. Simpukka-lehden kansikuvat vuosilta 2014–2016 (numeroon 2/2016 saakka) ovat Raisan käsialaa.
Miia Rajamäki, 1/2017
Miia Rajamäki toimi Simpukan hallituksessa kuusi vuotta, joista puheenjohtajana neljä vuotta. Puheenjohtajakaudellaan Miia oli vahvasti kehittämässä yhdistystä, joka kasvoikin näiden vuosien aikana monella tavalla, niin työntekijöiden määrän kuin toiminnan laajuuden suhteen. Erityisesti Miia kehitti yhdessä toiminnanjohtajan kanssa yhdistyksen hallinnon käytäntöjä yhä ammattimaisempaan suuntaan, mikä on osaltaan mahdollistanut yhä monipuolisemman ja vaikuttavamman toiminnan. Kiitämme Miiaa pitkäjänteisestä työstä ja hyvästä kumppanuudesta tahattomasti lapsettomien hyvinvoinnin edistämisessä.
4/2016, Valokuvataiteilija Elina Brotherus tallensi lapsettomuustaivaltaan valokuvillaan, jotka ovat sekä kipeää tekeviä että toivoa antavia.
3/2016, Tanssija ja koreografi Linda Kuha on kehollistanut lapsettomuuden kokemusta tanssiteoksessaan ”Enemmän kuin 9 kk.”
2/2016, Anne Lindfors teki kymmenen vuoden ajan toiminnanjohtajana ja sitä ennen jo vapaaehtoisena pelkäämättömästi työtä tahattomasti lapsettomien hyvinvoinnin edistämiseksi.
1/2016, Sarjakuvantekijä ja kuvittaja JP Ahonen käsittelee Villimpi Pohjola -sarjakuvassaan monia nuorten aikuisten elämään liittyviä aiheita, myös tahatonta lapsettomuutta.
4/2015, Näyttelijä, ohjaaja ja käsikirjoittaja Anna-Elina Lyytikäinen on kirjoittanut ja ohjannut näytelmän Sylityksin, joka sai kantaesityksensä Kuopion kaupunginteatterissa.
3/2015, Turun yliopistollisen keskussairaalan hedelmöityshoitojen yksikkö.
2/2015, Noora ja Mikko Hautala kertoivat avoimesti kokemuksistaan Simpukka-lehdessä ja Simpukan Helmiä -blogissa. Lisäksi Noora kirjoittaa Toiveena vauva -blogia, joka toimii arvokkaana vertaistuen väylänä. Pari on tuonut hienosti esiin vertaistuen suurta merkitystä, ja sitä kuinka tärkeää on huolehtia parisuhteesta lapsettomuuden keskellä.
1/2015, Noora Friman pohti pitkään sitä, miksi lapsettomien vertaistuki on lokeroitua elämäntilanteen mukaan. Hän ryhtyi kehittelemään luovan kirjoittamisen ryhmää, jossa yhdistävä tekijä olisi tahattoman lapsettomuuden kokemus, ei niinkään se, ollaanko hoidoissa tai onko perheeseen tullut lapsia.
4/2014, Iholla-sarjan Yrjänä on puhunut avoimesti kuusi vuotta kestäneestä lapsitoiveestaan.
3/2014, Väestöntutkimuslaitoksen johtaja ja tutkimusprofessori Anna Rotkirch on tutkinut erilaisia lapsettomuuteen liittyviä teemoja ja nostanut niitä yhteiskunnallisessa keskustelussa näkyvästi esiin.
2/2014, Käsikirjoittaja ja näyttelijä Marjo Lankinen on käsikirjoittanut ja näytellyt monologin Haalea Viiva, joka kertoo tahattomasta lapsettomuudesta.
1/2014, Sari Vuori antoi kasvonsa uudistuneelle Simpukka-lehdelle.
4/2013, Hoitaja Arja Laiho on toiminut vuodesta 1991 Väestöliiton Oulun klinikassa. Arjan valttina on ollut erityisesti vuorovaikutus lapsettomien kanssa.
3/2013, Kansanedustaja Merja Kyllönen on kertonut julkisuudessa avoimesti tahattomasta lapsettomuudestaan. Lisäksi hän on antanut runojaan julkaistavaksi Lapsettoman paikka -kirjassa.
2/2013, Lahden vertaistukiryhmä
1/2013, Laulaja-lauluntekijä Arttu Wiskarin “Sua rakastan, vaikka jäätäis ikuisesti kahdestaan.” Arttu Wiskarin tuore kappale Ikuisesti kahdestaan kuvaa hienosti ja riipaisevasti lapsettoman pariskunnan elämää.
4/2012, Helsingin Sanomat teki vuoden 2012 aikana aktiivisia keskustelunavauksia lapsettomuudesta ja sen eri puolista.
3/2012, Dokumentin ohjaaja Janne Laiho on tehnyt ison ja tärkeän työn antamalla äänen lapsettomille miehille.
2/2012, Ei kenenkään äiti -kirjan kirjoittajat ovat tehneet uskomattoman rohkean ja arvokkaan teon avatessaan yksityisimmätkin lapsettomuuskokemuksensa suurelle yleisölle.
1/2012, Anne ja Simo Hämäläinen ovat avoimesti ja rohkeasti tuoneet julkisuudessa esiin elämäntilanteensa ja toiveensa sijaissynnytyksen sallimisesta.
4/2011, Taiteilija Katariina Guthwert on rohkeasti käyttänyt omia kipeitäkin lapsettomuuskokemuksia suunnitellessaan ja toteuttaessaan Selittämätön juttu -taidenäyttelyä.
3/2011, Anna-lehti julkaisi useita tahattomaan lapsettomuuteen liittyviä artikkeleja.
2/2011, Sarjakuvataiteilija Riika Ruottinen Meinasin kaatua -blogin sarjakuvat kuvittavat ja sanoittavat oivaltavasti lapsettomuutta. Riika Ruottinen teki bloginsa lukijoiden pyynnöstä ison, rohkean ja pyyteettömän työn kooten sarjakuvansa kirjaksi Keskenmenosaappaat.
1/2011, Miia Mikkonen toimi Simpukan hallituksessa viisi vuotta, joista kolme viimeistä puheenjohtajana. Hän on ollut vahvasti mukana lähes kaikessa yhdistyksen toiminnassa: kirjallisen materiaalin tuottamisessa, vertaistuessa, tapahtumien järjestämisessä, yhdistyksen kehittämisessä ja puolen vuoden ajan myös toiminnanjohtajan sijaisena.
4/2010, Heli Soitula ja Toni Timonen ovat rohkeasti avanneet ajatuksensa, kokemuksensa ja kotinsa Hiljaa toivotut –dokumenttielokuvassa.
3/2010, Anna-Kaisa ja Petri Hakkarainen ovat kertoneet kipeistä lapsettomuuskokemuksistaan Ihmeet tapahtuvat muille -kirjassa ja monissa lehtijutuissa.
2/2010, Taiteilija (nimimerkki) PNG on pukenut lapsettomuuden puhutteleviksi ja koskettaviksi kuviksi blogissaan ja sarjakuvakirjassaan Maailma mustavalkoinen.
1/2010, Esa Kynäslahti on avannut elämänsä ja lapsettomuuskokemuksensa suurelle yleisölle niin television kuin lehtienkin välityksellä.
4/2009, Näyttelijä ja juontaja Jani Toivola on julkisuudessa toistuvasti puhunut miehen tahattomasta lapsettomuudesta.
3/2009, Matti Koivuaho on lukuisia kertoja kertonut lapsettomuuden aiheuttamista tunteista mediassa.
2/2009, Kaikki tahattomasti lapsettomat miehet
1/2009, LL, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Eero Varila on antanut asiantuntemustaan Simpukan tilaisuuksien luennoitsijana ja keskustelijana sekä aiemmin Lääkäri vastaa -nettipalstalla.
4/2008, Pauliina Pihlaja-Mikkonen on ollut yhdistyksen voimahahmo, hengenluoja ja sitkeä puurtaja lähes kymmenen vuoden ajan.
3/2008, Kansanedustajapariskunta Satu Taiveaho ja Antti Kaikkonen ovat rohkeasti puhuneet lapsettomuudestaan julkisuudessa.
2/2008, Yhdistyksen perustajajäsenet Anne Kettunen, Seija Karttunen ja Maija Partanen
1/2008, Lapsettomuusaiheiset blogit
4/2007, Teija Oksanen kertoi munasolujen luovuttamisesta avoimesti lehtihaastattelussa.
3/2007, Dokumenttiohjaaja Timo Haanpää on kiertänyt eri tilaisuuksissa kertomassa omista kokemuksistaan ja kuuntelemassa muiden lapsettomien mietteitä.
2/2007, Taiteilija Anneli Heikkinen on korvauksetta antanut maalauksiaan Simpukka-yhdistyksen käyttöön.
1/2007, Toimittaja ja tiedottaja Tuuli Oinonen on tehnyt pitkään tärkeää työtä lapsettomuuteen liittyvien asioiden parissa.
4/2006, Suomen eduskunta. Eduskunta sai kahdenkymmenen vuoden pohdinnan jälkeen päätettyä hedelmöityshoitolaista ja isyyslain muutoksista.
3/2006, Hartolan kirjasto toi esille lapsettomuusongelmaa järjestämällä Lapsettomien lauantain aikoihin lapsettomuusaiheisen kirjaesittelyn.