Lapsettomuushoitojen lisähoidoista hyvän käytännön suositus ESHREltä
Eurooppalaisten lisääntymislääketieteen ammattilaisten yhdistys ESHRE (European Society of Human Reproduction and Embryology) kehittää aktiivisesti ohjeita ja suosituksia. Niillä pyritään auttamaan alan ammattilaisia heidän päivittäisessä työssään, että he voivat tehdä potilailleen parhaita diagnooseja ja hoitoja. Hyviä käytäntöjä, ohjeita ja suosituksia tehdään aloilla, joilla ei ole saatavilla näyttöä tai joilla tarvitaan käytännöllisempiä suosituksia siitä, miten diagnoosia, hoitoja ja menettelyjä tulisi lähestyä.
Uusin ESHREn hyviä käytäntöjä koskeva suositus julkaistiin aiheesta ”Mitkä lisäravinteet ja -toimenpiteet ovat turvallisia ja tehokkaita käyttää hedelmöityshoidoissa?”.
Tavoitteena oli kehittää kliinisesti merkityksellisiä ja näyttöön perustuvia suosituksia, joissa keskitytään hedelmöityshoitomenetelmissä nykyisin käytettävien lisäaineiden ja -hoitojen turvallisuuteen ja tehokkuuteen. Monialainen työryhmä laati 42 suositusta, jotka jaettiin kolmeen osaan/osa-alueeseen: diagnoosi ja diagnostiset testit, laboratoriotestit ja toimenpiteet sekä kliininen hoito.
Arvioitujen joukossa olivat muun muassa ERA-tutkimus (kohdun vastaanottokyky), IVM-hoito (epäkypsien munasolujen kypsyttäminen laboratoriossa), erilaisia siemennesteen arviointi- ja tutkimusmenetelmiä, IMSI-tekniikka (valikoitu siittiöinjektio), alkiokuoren avaus (Assisted hatching), PGT-A (alkioiden kromosomimäärän seulonta) ja kohdun limakalvon raaputtaminen (endometrial scratching).
Lisävaihtoehdot parantavat raskauden mahdollisuutta
Monipuoliset hedelmöityshoitomenetelmät ja potilaiden suuri motivaatio hoitoihin mahdollistavat niin sanottujen lisäaineiden ja -hoitojen käytön lisääntymislääketieteessä.
Nämä lisävaihtoehdot ovat potilaiden käytettävissä tavanomaisten hedelmöityshoitomenetelmien lisäksi, ja niistä aiheutuu yleensä lisäkustannuksia. Tarjolla on monenlaisia lisävaihtoehtoja, kuten testejä, lääkkeitä, laitteita, täydentäviä tai vaihtoehtoisia hoitomuotoja, laboratoriotoimenpiteitä ja kirurgisia toimenpiteitä.
Näillä vaihtoehdoilla on yhteinen tavoite parantaa raskautta tai elävänä syntyneiden lasten määrää, pienentää keskenmenoriskiä tai nopeuttaa raskaaksi tulemista.
ESHRE:n tavoitteena oli kehittää suosituksia, joissa keskitytään hedelmöityshoitomenetelmissä käytettävien lisäkeinojen turvallisuuteen ja tehokkuuteen, joilla parannetaan hoidon laatua. Suositukset ovat kliinisesti merkityksellisiä ja perustuvat näyttöön.
ESHRE nimitti eurooppalaisen monitieteellisen työryhmän, joka koostui kliinisistä lääkäreistä, embryologeista ja tutkijoista, joilla on asiantuntemusta lapsettomuuden hoidossa ja tutkimuksessa. Työryhmässä oli mukana myös potilaiden edustaja.
Systemaattisen haun avulla löydetty kirjallisuus käytiin läpi ja arvioitiin kriittisesti. Näin varmistettiin, että suuntaviivat perustuvat näyttöön. Selkeän tieteellisen näytön puuttuessa suositukset perustuivat työryhmän ammatilliseen kokemukseen ja yksimielisyyteen. Suuntaviivat perustuivat siis parhaaseen saatavilla olevaan näyttöön ja asiantuntijoiden yksimielisyyteen. Ennen julkaisemista 46 riippumatonta kansainvälistä arvioijaa tarkisti suuntaviivat. Yhteensä saatiin 272 kommenttia, jotka otettiin tarvittaessa huomioon.
Tutkittuja tietoja potilaille
Lopputuloksena huomattiin, että yksikään 42 suosituksesta ei voinut perustua korkealaatuiseen näyttöön, ja vain neljä suositusta saattoi perustua kohtalaisen laadukkaaseen näyttöön. Tämä tarkoittaa, että 95 prosenttia suosituksista perustuu ainoastaan heikkolaatuisiin satunnaistettuihin kontrolloituihin tutkimuksiin, havainnointitietoihin, ammatilliseen kokemukseen tai kehittämisryhmän yksimielisyyteen.
Suositukset tarjoavat arvokkaita ohjeita hedelmöityshoitoja saavien potilaiden kanssa työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille.
Ohjeiden tarkoituksena on edistää turvallisia ja tehokkaita hoitoja, jotta potilaat voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä realististen odotusten pohjalta. Suuntaviivojen tavoitteena on varmistaa, että potilaat saavat tutkitut tiedot käytettävissä olevista eri hoitovaihtoehdoista ja siitä, miten todennäköistä on, että lisähoito tai -testi parantaa lapsen elävänä syntymisen mahdollisuutta.
Tämän hyvän käytännön suosituksen pohjalta on tekeillä myös opas potilaille. Se julkaistaan myöhemmin.
Lisätietoa suosituksesta löydät täältä (englanninkielinen): https://academic.oup.com/humrep/advancearticle/doi/10.1093/humrep/dead184/7281712
ESHRE muistuttaa, että suosituksia kannattaa käyttää ainoastaa tiedotus- ja koulutustarkoituksiin. Niitä ei pidä tulkita hoitostandardin asettamiseksi. Suosituksia ei tule tulkita kaikkien asianmukaisten hoitomenetelmien sisällyttämiseksi niihin eikä muiden sellaisten hoitomenetelmien poissulkemiseksi, joilla voidaan kohtuudella saavuttaa samat tulokset. Ne eivät korvaa kliinisen harkinnan tarvetta kuhunkin yksittäiseen tapaukseen tai paikkakunnasta ja laitostyypistä johtuvia vaihteluita.
Lähde: Human Reproduction, 25.9.2023
Käännös: Satu Rautakallio-Hokkanen