sijaissynnytys Miesten lapsettomuus

Tahattomasti lapsettomien miesten kokemuksia tarvitsemastaan tuesta

Teksti Milla Salama, Marja Kaunonen ja Anna Liisa Aho

Miehen rooli perheessä on muuttunut yhteiskunnallisten muutosten myötä. Isäksi tulemista ei nähdä vain perheen jatkamisen välttämättömyytenä, vaan toiveena isäksi tulemisesta. Miehet toivovat tahattoman lapsettomuuden kokemukseen tukea lähipiiriltään, vertaisilta, ystäviltä ja ammattilaisilta.  

Milla Salaman terveystieteiden tutkinto-ohjelman pro gradu -työ Ikuisesti kahdestaan – tahaton lapsettomuus ja sosiaalinen tuki miesten kokemana selvitti miesten kokemuksia tarvitsemastaan ja saamastaan tuesta.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata tahattomasti lapsettomien miesten kokemuksia tuesta ja heidän saamaansa ja tarvitsemaansa tukea lapsettomuuteen liittyen. Empiirinen aineisto kerättiin elektronisella kyselylomakkeella (n=12), joka sisälsi tausta- ja avokysymyksiä liittyen saatuun ja tarvittuun tukeen. Tietoa syvennettiin puhelimitse teemahaastatteluilla (n=3). 

Tutkimukseen osallistujat rekrytoitiin Simpukan, Endometrioosiyhdistyksen ja Väestöliiton avulla. 

Kyselylomaketta edelsi saatekirje, jossa kerrottiin tutkimuksesta, osallistumisen vapaaehtoisuudesta ja luottamuksellisuudesta (Bengttson 2016). Tutkimusaineiston taustamuuttujat analysoitiin IBM SPSS Statistics -ohjelmalla, ja avokysymykset ja haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tiedämme, että noin 15 prosenttia kaikista pareista kärsii elämänsä aikana tahattomasta lapsettomuudesta (Tiitinen 2022). Lapsettomat kokevat tuen saannin tärkeäksi (Martins ym. 2013), mutta pariskunnat eivät saa aina tukea tasa-arvoisesti. 

Miehet saavat muun muassa sosiaalista tukea vähemmän kuin naiset (Agostini ym. 2011). Hoitohenkilöstö käyttää nais- ja miespareja tukiessaan myös samanlaisia menetelmiä (Kroemeke & Kubicka 2018), vaikka miesten ja naisten tuen tarve poikkeaa toisistaan (Redo & Bielawska-Batorowicz 2014). Miehet myös puhuvat kokemuksistaan naisia vähemmän lapsettomuushoitojen aikana, mikä voi vaikuttaa tuen saantiin (Agostini ym. 2011).

Tarve kokonaisvaltaiselle tuelle 

Miehet toivoivat hoitohenkilökunnalta kokonaisvaltaista, tilannetta kartoittavaa tukea. He toivoivat yksilövastuisen hoitotyön mukaista tasa-arvoista tukea sekä tukipalveluiden käsittelyn liittämistä osaksi lapsettomuushoitoja.   

Hoitojen aikana miesten toiveena oli pariskunnan henkisen hyvoinnin seurannan huomioiminen kokonaisvaltaisesti. Samalla toivottiin parikunnan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tarkempaa tarkastelua.  

Miesten toiveena olisi myös, että heidät kohdattaisiin hoitokäynneillä asiallisesti. Lääkäriltä toivottiin ammattitaitoista ja kokonaisvaltaista hoitoa, jolloin puolisot huomioitaisiin hoitokäynneillä tasa-arvoisesti.  

Miehet toivoivat, että tukipalveluiden käsittely liitettäisiin osaksi lapsettomuushoitoja. Toivottiin myös, että lapsettomuutta hoitavat yksiköt osaisivat ohjata pariskuntia tukipalveluiden äärelle. Lisäksi toivottiin, että käynneillä voitaisiin myös keskustella ja kertoa muista tukipalveluista. Miehet toivoivat, että hoitokäynneillä käsiteltäisiin vertaistukitoimintaa ja siihen liittyviä tuen mahdollisuuksia.  

Toiveena rohkea kohtaaminen  

Miehet toivoivat, että ystävät kohtaisivat tahattomasti lapsettoman miehen rohkeasti. He toivoivat ystäviltä myötätuntoista kohtaamista sekä miehen kokemusten huomioimista parisuhteessa.  

Ystäviltä toivottiin lisää tukea sekä myötätunnon ja mielenkiinnon osoittamista miehen lapsettomuuskokemusta kohtaan. Ystäviltä toivottiin myös kuulumisten kyselyä esimerkiksi soittamalla tai viestittelemällä.  

Miesten toiveena oli, että lapsettomuus otettaisiin esiin rohkeammin ystävien yhteisissä tapaamisissa. Miehet toivoivat lapsettomien myötätuntoista kohtaamista, johon liittyi empaattisen tuen kaipaamista ihmissuhteissa ja ymmärtämistä erilaisissa kohtaamisissa.  

Miehet jäivät lapsettomuushoitoihin ja lapsettomuuteen liittyvissä asioissa myös parisuhteessa hieman taka-alalle. Miehet toivoivatkin, että heidän kokemuksensa huomioitaisiin parisuhteessa paremmin.  

Toivottiin, että myös miehen tuen tarpeiden arvioiminen ja tiedostaminen parisuhteessa nousisi samalla tasolle naisten tarpeiden kanssa. Miehet toivoivat myös tuen saamista omien kokemusten sanoittamiselle. 

Yhteenveto miesten kokemuksista 

Tulosten mukaan miehet kokivat jäävänsä lapsettomuushoidoissa vain sivusta seuraajaksi, ja he pitivät hoitohenkilökunnan, erityisesti lääkärin, kohtaamista epäammatillisena.   

Miehet kaipasivat yksilöllisempää ja tasa-arvoista kohtaamista ja tukea, johon liittyi toive pariskunnan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tarkastelemista. Miehet kokivat saamansa informaation puutteelliseksi, ja tukea haettaessa miehillä oli kokemus yksin jäämisestä.  

Tämän tutkimuksen tulosten mukaan lapsettomuushoitoklinikalla ei keskusteltu vertaistuen tai muiden tukipalveluiden käytöstä lainkaan, minkä vuoksi niihin ohjaaminen puuttui kokonaan.  

Miehet saivat tukea ystäviltään, mutta kokivat ystävien tuen puutteelliseksi. Miehet toivoivat ystäviltään myötätuntoista tukea ja rohkeutta ottaa lapsettomuus puheeksi. Ystävien suhtautuminen lapsettomuuteen saattoi kuitenkin olla haastavaa aiheen sensitiivisyyden vuoksi, mikä vaikeutti tuen saamista. Myös perheeltä saatu tuki koettiin riittämättömäksi. 

Eettisyys ja luotettavuus 

Lapsettomuus on sensitiivinen tutkimusaihe, minkä vuoksi sen tarkoitus on perusteltava hyvin (Aho & Kylmä 2012). Tässä tutkimuksessa sisällönanalyysin luotattavuutta arvioidaan uskottavuuden, vahvistettavuuden, siirrettävyyden, aitouden ja yhdenmukaisuuden kriteereillä (Elo ym. 2014).  

Tahattomasti lapsettomien miesten kokemuksia sosiaalisesta tuesta on tutkittu vähän, ja tulokset ovat olleet ristiriitaisia, minkä vuoksi aiheen tutkiminen on eettisesti perusteltua (Kylmä & Juvakka 2012).  

Eettinen ennakkoarviointi toteutettiin, ja tutkimukselle saatiin lupa syksyllä 2018 (TENK 2012). Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti (TENK 2012).  

Aineisto käsiteltiin luottamuksellisesti (TENK 2023), ja haastatteluista kerätyt äänitteet hävitettiin haastattelujen ja litteroinnin päätyttyä. 

Lähteet

Agostini F., Monti F., De Pascalis L., Paterlini M., La Sala G. B. & Blickstein I. (2011) Psychosocial support for infertile couples during assisted reproductive technology treatment.Fertility and Sterility 95(2), 707–710. 

Aho AL. & Kylmä J. (2012) Sensitiivinen tutkimus hoitotieteessä – näkökohtia tutkimusprosessin eri vaiheissa. Hoitotiede 24(4), 271–280. 

Bengtsson M. (2016) How to plan and perform a qualitative study using content analysis. NursingPlus Open 2, 8–14. 

Elo S., Kääriäinen M., Kanste O., Pölkki T., Utriainen K. & Kyngäs H. (2014) Qualitative content analysis: a focus on trustworthiness. SAGE Open. DOI: 10.1177/2158244014522633 (30.10.2023) 

Kroemeke A. & Kubicka E. (2018) Positive and negative adjustment in couples undergoing infertility treatment: the impact of support exchange. PLOS one. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0200124 (30.10.2023) 

Kylmä J. & Juvakka T. (2012) Laadullinen terveystutkimus. 1.-2-painos. Edita Prima Oy, Helsinki. 

Martins MV., Peterson B., Almeida V., Mesquita-Guimarães J. & Costa M. (2013) Dyadic dynamics of perceived social support in couples facing infertility. Human Reproduction 29(1), 83–89. 

Redo K. & Bielawska-Batorowicz E. (2014) Expectations towards medical personnel – a study with infertility clinic patients. Health Psychology Report 2(3), 218–226. 

TENK (2023) Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen suomessa. https://tenk.fi/sites/default/files/2023-03/HTK-ohje_2023.pdf (30.10.2023) 

Tiitinen A. (2022) Lapsettomuus. Lääkäri käsikirja. Kustannus Oy Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00151 (30.10.2023) 

Kirjoittajat

Milla Salama, TtM, hoitotyön lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala.

Artikkelit perustuvat Pro gradu -tutkielmaan Ikuisesti kahdestaan – tahaton lapsettomuus ja sosiaalinen tuki miesten kokemana. 2019. Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta.

Marja Kaunonen, TtT, professori, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Hoitotiede.

Anna Liisa Aho TtT, dosentti, yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Hoitotiede.

Lue myös

Tahattomasti lapsettomien miesten kokemuksia saamastaan tuesta.