Tarinoita lapsettomuudesta: “Rohkeutta vaatii hakeutua hoitoihin, pistää hormonipiikkejä, käydä läpi lääkkeiden sivuvaikutukset, mahdollinen synnytys ja lapsen kasvattaminen itsellisenä naisena. Ja se, ettei lasta saakaan.”

Rohkeutta on kohdata se, ettei hoidoista jää mitään käteen

Tarinoita lapsettomuudesta: tahaton lapsettomuus, itsellinen lapsitoive, hedelmöityshoidot

Olen 39-vuotias tahattomasti lapseton vanhapiika. Terminä tahattomuus kuulostaa mielestäni laimealta, aivan kuin lapsettomuus olisi ollut vahinko, tahattomasti sattunut erehdys. Se ei voisi kuitenkaan olla kauempana totuudesta, olen tapellut sitä vastaan kynsin hampain.

Opiskeluaikojen traagisesti päättynyt rakkaustarina lannisti minut hetkeksi, mutta valmistuttuani päätin, että sinkkuajat olisivat ohi. Alkoi elämänvaihe, jota rytmittivät kesän “metsästyskausi” kaikkine kissanristiäisineen, ja talven töissäkäyntikausi. 

Joka uusivuosi lupasin itselleni yrittää tulevana vuonna paremmin. Niin, että seuraavan vuoden ilotulitusta en enää katselisi yksin. Avuksi tulivat uudet jännittävät nettitreffipalstat, muutaman vuoden päästä Tinder. Kävin treffeillä ja “seukkasin” lyhyitä pätkiä, mutta sitä oikeaa ei vain löytynyt.

Itsellisenä lapsettomuushoitoihin

Vuosien treffailun jälkeen päätin, että jos tuolloin orastava suhteeni ei jatkuisi, hakeutuisin itsellisenä lapsettomuushoitoihin, olinhan jo 36-vuotias. Eräs vanha ystäväni oli saanut lapsen jo vuosia sitten itsellisenä naisena hoitojen avulla ja olin haudutellut ajatusta siitä saakka.

Niin kävi, että muutaman kuukauden jälkeen suhde loppui. Samassa kuussa varasin ensikäynnin hedelmöityshoitajan vastaanotolle. 

Seuraavan kahden vuoden aikana minulle tehtiin kolme epäonnistunutta inseminaatiota ja kaksi tuloksetonta IVF-hoitoa. Viimeinen IVF-hoito oli todella raskas niin henkisesti kuin fyysisesti, mutta ensimmäistä kertaa oli edes jotain toivoa onnistumisesta: neljästä punktoidusta yksi ainoa munasolu selviytyi kohtuuni asti. Jostain syystä se ei kuitenkaan kiinnittynyt.

Yhdeksän kuukautta myöhemmin: endometrioosileikkaus

Hoitojen kuluessa sain usein kuulla, että olen rohkea. Ajattelin, että niin tässä elämässä täytyy olla, muuten ei saavuta mitään. Ajattelin, että rohkeutta vaatii hakeutua hoitoihin, pistää itse omaan nahkaan hormonipiikkejä, käydä läpi lääkkeiden sivuvaikutukset, mahdollinen synnytys ja lapsen kasvattaminen itsellisenä naisena. 

Nyt ymmärrän, että rohkeutta vaatii nyt ennen kaikkea kohdata se, ettei tästä kaikesta jääkään mitään käteen. 

Itselläni hoidot maksoivat rahallisesti kaiken kaikkiaan noin 15 000 euroa, minkä lisäksi endomertioosini leimahti hormoonivuoristoradasta siihen pisteeseen, että se oli leikattava yhdeksisen kuukautta myöhemmin. 

Niinpä, yhdeksän kuukautta. Melkein naurattaisi, jos ei itkettäisi.

Mervi

Simpukka 35-vuotta

Lapsettomien yhdistys Simpukka kerää vuoden 2023 ajan tahatonta lapsettomuutta kokeneiden tarinoita. Vuonna 1988 perustettu Simpukka edistää lapsettomien asemaa tiedon, tuen ja vaikuttamisen keinoin.