Iida-Maria "Kehoni petti minut taas. Synkintä ja sydäntä raastavinta on lopulta toivo, toive, joka ei täytykään."

Särkynyt sydän ja lisääntymiselimet

Tarinoita lapsettomuudesta: tahaton lapsettomuus, gynekologiset sairaudet, hedelmöityshoidot

Kehoni. Sisällä munanjohdin, sydän ja muut särkyneet lisääntymiselimet.

Olin 17-vuotias, kun laparoskopiassa tehdyn munasarjakystan poiston yhteydessä kuulin leikanneelta lääkäriltä, vielä lääkepöhnässä ollessani, etten voi koskaan saada lapsia. 

Toista munasarjaa ei löydetty ollenkaan, toiseen tehtiin säästävä poisto. Munanjohtimia ei lähtenyt kohdusta. 

Äitini itki. Minä en. 

Kehossani on synnynnäinen vika, suoliston rakennepoikkeama, jolle ei ole nimeä. Olen käynyt läpi lukuisia leikkauksia, tutkimuksia, kuvantamisia vauvasta asti. 

Tuntui oikeastaan luonnolliselta, että keho jälleen petti. Ja olihan minulla aikaa. Aikaa totutella lapsettomaan elämään, ottaa hoidoista selvää. Aikaa, kuten nuorilla aina.

Ihme, johon en uskonut

Nyt 20 vuotta myöhemmin kirjoitan tätä. Vieressäni hakee unta pieni IVF-vauva, ihmeeni, jota en uskonut aina edes haluavani. Koska synkintä ja sydäntä raastavinta on lopulta toivo, toive, joka ei täytykään. 

Lapsettomuutta kohdanneet ovat rohkeampia kuin tietävätkään. Minä luovutin monta kertaa.

Olen tarponut noiden vuosien läpi, opetellut tahallisesti lapsettoman identiteettiin, vakuutellut, että se on oma valintani. 

Heittänyt pois valmiiksi hankitut vauvanvaatteet ja helistimen. Joskus suren, ettei tämä vauvani tässä saanut niitä käyttöönsä, mutta sitten muistan, ettei niin kuulukaan olla.

Vauva, jota varten niitä säilytin, ei koskaan syntynyt. Hän on kuitenkin ollut olemassa kaikkina niinä hetkinä, kun häntä ajattelin. Melkein joka päivä. Kun unohdin ottaa kolme e-pilleriä putkeen. Kun tein turhia raskaustestejä. 

Kun nestettä kerännyt munanjohdin poistettiin. 

Kun pistin, piikitin, jonotin, makasin kaikenlaisilla pöydillä jalat auki, sydän ja silmät pelosta kiinni puristuneina. Kun luulin, että odotin liian kauan. 

Kun luulin, että kehoni petti jälleen. Kun se ei pettänytkään. 

Vaikka kokemukset eivät katoa minusta, en halua pukea niitä lapseni taakaksi. Kelvoton kehoni kelpasi hänelle. Miksei siis minullekin.

Iida-Maria

Simpukka 35-vuotta

Lapsettomien yhdistys Simpukka kerää vuoden 2023 ajan tahatonta lapsettomuutta kokeneiden tarinoita. Vuonna 1988 perustettu Simpukka edistää lapsettomien asemaa tiedon, tuen ja vaikuttamisen keinoin.