Simpukan vuoden vapaaehtoinen Silja Vepsänrepo: “Lapsettomuudesta selviytyminen alkaa sillä, että päättää jäädä eloon”

Silja Vepsänrepo pitää tärkeänä avointa puhetta lapsettomuuden ja lapsenlapsettomuuden kivusta ja vaille jäämisen ja ulkopuolisuuden tunteista. Lapsettomuudesta selviytymisessä tärkeintä on hyväksyä tilanne, päättää selviytyä ja etsiä elämään muuta hyvää ja merkityksellistä. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry valitsi Vepsänrevon Simpukan vuoden 2023 vapaaehtoiseksi. 

Porvoolainen Silja Vepsänrepo, 56, vaihtoi ammattia kaksi vuotta sitten. Sotealan koulutuksen alkupäivissä käytiin opiskeluryhmässä esittelykierros. Noin 60-vuotias opettaja aloitti kierroksen kertomalla lapsistaan ja lapsenlapsistaan. Vepsänrepo kuunteli kierroksen edetessä vanhemmuustarinan toisensa jälkeen ja keräsi rohkeutta omaan esittelyynsä. 

– Kerroin, että minulla ei ole lapsia eikä lapsenlapsia ja se on minulle kipeä asia. Opettaja vastasi, että hehän voivat perustaa minulle vertaisryhmän tuomalla omat lapsensa ja lapsenlapsensa minulle, kun kyllästyvät lapsiinsa. Se järkytti ja loukkasi. Miten sotealan ammattilainen oli niin ymmärtämätön? Vepsänrepo ihmettelee. 

Vepsänrevon kokemuksen mukaan uudet ihmiset kysyvät lähes aina ensimmäisenä häneltä, ja muilta hänen ikäisiltään, että minkä ikäisiä hänen lapsenlapsensa ovat tai onko niitä pian odotettavissa. 

Pysäyttävä on myös havainto siitä, että lapsettoman ja lapsenlapsettoman kuulumiset eivät useinkaan kiinnosta esimerkiksi sukujuhlissa samalla tavalla kuin heidän, joilla on lapsia ja lapsenlapsia. 

Lapsitoive päättyi kohdunpoistoon 

Vepsänrepo ja hänen puolisonsa avioituivat vuonna 1993. He toivoivat nopeasti lasta, mutta kun toive ei toteutunut, he päätyivät tutkimusten jälkeen lapsettomuushoitoihin alkuvuonna 1995. 

IVF-hoito toi hyperstimulaatio-oireyhtymän, joka vei sairaalaan pariksi viikoksi. Komplikaatiossa munarakkulapunktion jälkeen munasarjat täyttyvät uudelleen nesteellä ja kasvavat. Oireyhtymä voi olla hyvinkin vakava.  

Muutaman vuoden aikana tehtiin seitsemän tuloksetonta alkionsiirtoa. Selkeää syytä ei löytynyt, mutta endometrioosin mahdollisuutta pohdittiin. 

– Kuukautiseni olivat järkyttävän runsaat ja kivuliaat. Kohdusta löytyi myoomia, joista suurin oli greipin kokoinen. Lapsitoive päättyi lopulta kohdunpoistoon, Vepsänrepo huokaa. 

Kohdunpoistosta alkoi lopullisen lapsettomuuden hyväksynnän opettelu. Se alkoi siitä, että päätti selviytyä, jäädä kaikesta huolimatta eloon. 

– Lapsettomuus ja lapsenlapsettomuus herättävät ulkopuolisuuden, epäreiluuden ja osattomuuden tunteita. Olen kuitenkin yrittänyt olla olematta katkera. Toivon, että lopullisesti lapsettomalla olisi muuta onnea elämässään ja hän pystyisi hyväksymään lapsettomuutensa. Elämässä on todella paljon hyvää vaikka paljon puuttuukin. 

– En pidä siitä, että lapsettomuudessa puhutaan sietämättömästä kivusta ja tuskasta, koska sietämätön tarkoittaa, että sitä ei enää siedä. On siedettävä: kohdattava tuska ja tunteet ja mietittävä selviytymiskeinoja. 

Avoimuus ja vertaistuki auttavat

Vepsänrepo listaa selviytymiskeinoiksi avoimuuden lähipiirille ja vertaistuen pariin hakeutumisen. Yksin ei kannata jäädä.

– Suurta tuskaa sisällään pitävällä on usein ei-toivottavia toimintamalleja, kuten aggressiivisuutta ja vetäytymistä. Ei voi saada ymmärrystä, jos ei kerro, Vepsänrepo rohkaisee. 

– Vertaisryhmässä saa olla niin kuin on. Tärkeää on yhdessä oleminen ja yhdessä tekeminen, ei pelkästään vaikeista asioista puhuminen. Vertaisryhmässä on usein mustaa huumoria, riemua, heittäytymistä ja ystävyyttä. 

Vapaaehtoisena Simpukassa 

Vepsänrepo on toiminut useiden vuosien ajan Lapsettomien yhdistys Simpukan vertaistoimijana. Simpukka on valtakunnallinen tahattomasti lapsettomien yhteisö ja asiantuntijaorganisaatio. Suomessa joka viides hedelmällisessä iässä oleva kohtaa tahattoman lapsettomuuden. Lukuina määrän on arvioitu olevan 300 000. 

Vepsänrepo on ohjannut vuodesta 2021 alkaen Simpukan Sydänsimpukat-vertaisryhmää. Ryhmässä kokoontuvat tahattomasti lapsettomat, jotka kokevat myös lapsenlapsettomuutta. Lapsenlapsettomuudessa on kyseessä lapsettomuuskokemuksen toinen kierros. 

Vepsänrepo on aktiivisesti mukana Simpukan yksin ja kaksin elävien, lopullisesti lapsettomien SYKE-verkostossa. Hän oli tänä syksynä mukana järjestämässä lopullisesti lapsettomien 10-vuotisjuhlaviikkoa sekä koosti yhdessä toisen vapaaehtoisen kanssa viikolla julkaistun SYKE-historiikin. Hän oli myös mukana tekemässä lopullisesti lapsettomien opasta vuonna 2021.

Vepsänrepo kuuluu myös Simpukan vapaaehtoisista koostuvaan vaikuttajatiimiin. Hän pitää erityisen tärkeänä lapsettomuustietoisuuden ja -ymmärryksen lisäämistä.

Simpukan vuoden vapaaehtoiselle Silja Vepsänrevolle luonto on suuri ilon, onnen ja tasapainon lähde. Elämässä iloa tuo hyvä arkipäivä sekä hyvä ruoka, kuten mökillä valmistetut muurinpohjaletut, jotka on täytetty suppilovahverimuhennoksella ja nautitaan punaviinin kera ulkoilmassa, mieluiten hyvässä seurassa.

Simpukan vuoden vapaaehtoinen 2023 

Lapsettomien yhdistys Simpukka valitsi Silja Vepsänrevon Simpukan vuoden 2023 vapaaehtoiseksi. Tunnustus julkistettiin vapaaehtoisten päivänä 5. joulukuuta.

Simpukan asiantuntijatiimi valitsi voittajan kohderyhmältä tulleiden ehdotusten joukosta. Ehdotuksia oli mahdollista tehdä lokakuun alusta 10. marraskuuta asti Simpukan verkkosivuilla ja somekanavissa julkaistulla lomakkeella.

“Silja vaikuttaa niin tärkeiden asioiden puolesta ja on hyvä ihminen”, perusteli ehdotuksen antanut henkilö. 

– Silja on kertonut oman tarinansa ja kokemuksiaan avoimesti useissa eri median haastatteluissa useiden vuosien aikana. Hän on antanut kasvot tahattomalle lapsettomuudelle, lopulliselle lapsettomuudelle ja lapsenlapsettomuudelle. Hän antaa Simpukalle ja kohderyhmälle sydämellisesti omaa aikaansa sekä tuo esille huomioitaan ja kokemuksiaan tahattomasta lapsettomuudesta, kiittää Simpukan vertaistukikoordinaattori Viivi Selin. 

Sydämellinen kiitos vapaaehtoisille

Simpukka kiittää sydämellisesti kaikkia vapaaehtoisiaan vapaaehtoisten päivänä 5.12.2023. Simpukalla ja Helminauha-hankkeella on yhteensä reilu 130 vapaaehtoista. 

– Vapaaehtoiset mahdollistavat keskustelut vertaisryhmissä, vertaisten chatit ja Simpukka-lehden monet haastattelut ja lehtiartikkelit. Vapaaehtoisia toimii muun muassa Simpukan Facebook-keskusteluryhmien moderaattoreina ja vaikuttajatiimissä. Kokemusasiantuntijat ja Simpukan hallituksen jäsenet tekevät lapsettomuuden kokemusta näkyväksi yhteiskunnassa. Vapaaehtoiset ovat Simpukan ydin. Arvostamme heidän työtään valtavasti, Selin iloitsee.

Aiemmat Simpukan vuoden vapaaehtoiset

2022 Pyry Young
2021 Viivi Selin
2020 Salli Moilanen
2019 Katja Helenelund
2018 Rea Marjamäki
2017 Helsingin lapsitoiveryhmän vertaisohjaaja Taija
2016 Sini Persson ja Laura Roininen

Teksti Hanna Parviainen, kuvat Sanna Reponen